Vähän pikakelausta

Hengissä olen vieläkin, vaikka blogin päivittely onkin jäänyt vähemmälle. Lensin eilen Malesiaan, tänne Borneon puolelle. Saman tien iski kulttuurishokki, vaikka passista löytyy samaisen maan leimoja melkein enempi kuin käsistä sormia (ja juu kaikki nakit ovat vielä tallella). Tällaisia ihmeitä Filippiinit voi saada aikaan, oli nimittäin niin erilainen Aasian maa että ohhoh.

Uudenvuoden jälkeen matkattiin Oden kanssa Filippiinien varmasti viihdyttävimpään pikkukaupunkiin Dumagueteen, jota dominoi iso yliopisto tuhansine opiskelijoineen. Ruoka ja seura oli hippihopottia eli meidän nuorukaisten makuun sopivaa. Hengattiin siellä ja lähiseuduilla melkein viikko jonka jälkeen oli aika sanoa näkemiin, Oden lähtiessä takaisin Suomeen ja minun jatkaessa matkaa yksin.

Oli hauskaa reissata välillä hyvän ystävän kanssa. Pitkästä aikaa pääsi jakamaan asioita ja kokemuksia, huonotkin tuntuivat paljon paremmilta. Toki tuli myös reissattua aika intensiivisesti, kolmen päivän välein bussiin tai potskiin uusia kolkkia tutkimaan, jotain mitä ei itse ollut enää kuukausiin tullut tehtyä. Mutta olihan Filippiinit meikäläisellekin tämän reissun suurin uusi seikkailu ja olen todella iloinen että tie vei juuri sinne. Blogiin nyt ei ole vielä oikein saanut ammennettua mitä on tullut oikeasti koettua mutta ehdottomasti on ollut yksi mieltä avartavimmista maista missä olen vieraillut, mitä positiivisimmassa mielessä.

Kuvia sukellus- & uintireissultamme Dumaguetesta:
http://s624.photobucket.com/albums/tt325/ajpk/Philippines/Dumaguete/

Kävin nopsaan kääntymässä maan suosituimmassa lomakohteessa Boracayn pikkusaarella, jonka hiekkaranta oli maineensa veroinen - kuin tomusokeria! Otinkin sitä pienen purkillisen mukaan, voi laittaa vaikka maustekaappiin.
Lisäksi vaelsin kaukaiselle Pandanin saarelle josta oli tarkoitus hankkia kimppakyyti Filippiinien yhdelle parhaista sukellusriutoista. Seuralaisia tälle kyydille ei lopulta löytynyt joten se jäi tällä kertaa väliin, mutta Pandanilla näin käsittämättömät 10 merikilpikonnaa yhdellä sukelluksella, kaikki vieläpä päästivät lähelleen. Veti hiljaiseksi suurimman ollessa 1,5 metrin luokkaa pituudessa, painoa en uskalla edes veikata.
Viimeisinä päivinä tuohon provinssiin iski niin ''kylmä'' rintama että piti vetää huppari päälle ja sain silti jotenkin flunssan muutaman paikallisen tapaan. Kyläläisetkin olivat repineet pipoja jostain.

Pitänee varmaan kirjoittaa joku ylistyspuhe tai ainakin analyysi Filippiineistä vielä mutta viime päivinä ei ole huvittanut yhtään, varmaankin juuri valuvien poskionteloiden takia mistä pitäisi päästä alle viikossa nyt eroon tai menee aikataulut pilalle. Miten onnistunkin aina lähellä tärkeitä päivämääriä saamaan tauteja.

Tällä hetkellä yövyn yksin 8 hengen huoneessa Kota Kinabalussa, itseasiassa koko kerroksessa ei asu tällä hetkellä ketään muuta. Olo on kuin jollain VIP henkilöllä jolle on varattu Ritzistä koko kerros, joskin tämän paikan nimi on Stay In Lodge ja hinta pyörii 4 euron hujakoilla. Huomenna matkustan Itä-Borneoon Sempornaan jossa kai kuluukin seuraavat 3 kuukautta mikä varmaan merkitseekin koko loppureissua. Eli mahdollisesti vapuksi kotio...