Burma hurmaa

Taallahan onkin tosi siistia! Tai siis likaista mutta erittain mukavaa. Kuuleman mukaan kulttuurissa on enemman intialaista kuin thai- tai kiinavaikutusta. Maa tuntuu yhdelta turvallisimmista missa olen kayskennellyt, mita nyt en ihmettelisi jos kuolisin liikenneonnettomuudessa. Niin joo jos niin kay niin hoitakaa viikinkihautajaiset, vene ja napalmia jne. Ja sit saappaat jalkaan viela, aiti sanoi etta kuolen viela saappaat jalassa kun kerran lahdin keuhkokuumeen tapaisessa duuniin.

Sitten vahan miettivaisemmalla asenteella. Jos matka jatkuu yhta leppoisasti voi ensi talvi menna samoissa merkeissa. Taalla on aika helppo samaistua kokeneempiin matkailijoihin jotka ovat ties kuinka monennella aina vain pidemmaksi venyneemmalla matkallaan. Kaikki kotona sijaitseva stressi, laskelmointi ja menestymisen tarve hyodyllisyyksien puntaroimista unohtamatta tuntuvat talla hetkella kovin naurettavilta. Elaman voi hoitaa oravanpyoran ulkopuolellakin. Toisaalta tama taitaa olla tallaista alun romanttisuutta.

Edellisessa kirjoituksessa tuli ehka vahan liioiteltua maan rapaisuutta, kovasti kylla rappiorakennuksia tuli bongattua mutta kunnossa pidettyja sitakin enemman. Ensimmaisina paivina kovin dramaattiset nayt vain jaivat paallimmaisena mieleen.

Nyt kirjoitan tata viestia yhdelta suurimmista turistimestoista, Lake Inle:lta, tallakin hetkella paikkakunnalla on ainakin yli kymmenen ulkomaalaista! Mutta turistirysa silti, jokapuolella myydaan retkia lahiseuduille tai itse jarvelle, kaupataan rihkamaa ja mainostetaan suuria festivaaleja. Taalla on valmis turistiteollisuus, vain matkaajat puuttuvat.

Maata hallitsevaa sotilasjunttaa ei kannata kukaan muu kuin ilmeisesti ne jotka pelkaavat tyopaikkansa puolesta (sotilaat, virkamiehet, muut hyvapalkkaiset). Suurimmat hotellit ja yritykset ovat jollain tapaa sidottuna kenraalihallitsijoihin, maan ainoan yksityisen lentoyhtion omistaja meni juuri naimisiin paaministerin tyttaren kanssa ja muuta kalaisaa. On alkanut kaymaan hyvin selvaksi etta hirmuhallitsijat eivat paasta pestistaan irti vain tehdakseen rahaa. Sitahan myos syntyy kun suurhotellit ja moottoritiet niiden luo voi rakennuttaa koyhan maan tyottomilla kaytannossa nalkapalkalla. Myos matkailijat ovat rahakoneita pahiksille, se nakyy mm. alyttomissa rangaistuksissa jos joku on tehnyt rikoksen turistia kohtaan tai siina miten sotilaat ja virkamiehet noyristelevat turistien edessa jotta nailla olisi mukavampi olla, ihan vain koska nain on kasketty.

Tavalliset kansalaiset taas ovat mukavia heppuja, taysin luonteeltaan. He kunnioittavat sita jos joku kieltaytyy, eivatka jankkaa armottomasti tehdakseen rahaa kuten Thaimaassa tai Kiinassa tai jopa Suomessa, jos muistetaan kovimmat myyntimiehet ja puhelinkauppiaat. Jos sotilasjuntta joskus sortuu ja paikallisille tulee paremmat oltavat, tulee myos turismi kasvamaan eksponentiaalisesti. Menee kymmenen vuotta ja rumimmat lansimaalaiset arvot ovat syrjayttaneet kohteliaisuuden. Tallaisen tajuaminen saa sinansa harmistumaan, kun henkilokohtaisesti olen tullut tanne kohtaamaan toisen kulttuurin ja ottamaan opikseni. Helppo se on kotona heittaa huulta siita miten jotkin maat tai barbaarikansat pitaisi lakaista mereen, ilman kosketusta todellisuuteen. TV, dokumentit ja elokuvat ovat hopohopoa, face-to-face on ainoa tapa oppia tuntemaan ja arvostamaan tai arvostelemaan sita mita maailmalla tapahtuu, jos nyt koko pallosta sattuu piittaamaan.

Mutta siis Burma on oikein hieno maa, jota pari superkapitalistia pitaa erittain pahassa otteessa. Taalla Inlen luona olen ystavystynyt muutamien paikallisten kanssa ja pelannut pari paivaa shakkia. Matkan alussa kului pari viikkoa kun omaisuuteni ja entinen palkkani koko saivat hieman omantunnon tuskia aikaan mantereen koyhia katsellessa, varsinkin kun itse pihtailen todella paljon. Mutta nyt sita tajuaa etta Suomessa oli yhta kurjaa puoli vuosisataa sitten, ja taalla tulee olemaan ihan kivaa jokaisella joskus lahitulevaisuudessa. Burmalaiset tulevat nakemaan hyvin paljon muutosta, jotain mika on itseltani ehka mennyt jo ohi.

Lisaksi taalla on tullut nahtya jos jonkinlaista mista olen joskus unelmoinut, kuten Kannelmaen kokoinen kyla joka seisoo paaluilla keskella jarvea. Sinne oli vedetty jopa sahkot ja puhelinlinjat sun muut yhteydet. Kuvia ei saa talla hetkella hakkeroidun hitaan yhteyden takia naytille kuin yhden: